Pitäisihän sitä tietää, mutta miten ja mistä?

Pitäisihän sitä tietää, mutta miten ja mistä?

Vaihtaisiko sitä traktoria. Keittiöremonttikin olisi tarpeen. Kestäisikö kassa tempaista vaikka molemmat. Mutta entäs jos joku vuokrapelto tuleekin myyntiin. Kuinkas ne lainojen lyhennykset taas menivätkään. Koroista kyllä selviää, mutta entäs ne kolme isompaa lainaa… olikos niiden lyhennykset huhtikuussa vai toukokuussa. Osuvatkohan loppuvuoden tukieurot yhteen lainojen lyhennysten kanssa. Entä jos tulee joku isompi koneremppa. Onko kassassa yhtään pelivaraa. Pankillekin piti tehdä ajoissa se korkotukilainan lyhennyslykkäys, mutta mistä sitä voi etukäteen tietää, riittävätkö rahat lyhennyksiin.  Ja mistä ne yksityistalouden kulutusmenot saisi selville.

Käyttökate kertoo asian karkealla tasolla

Kannattavuus ja kassa kulkevat usein käsi kädessä. Mutta ei aina. Jos tila on lähes velaton, heikollakin kannattavuudella voi pitää kassan kunnossa. Jos vain kulut pidetään aisoissa. Ja vaikka tilan tuotanto olisikin kannattavaa, liian raskaat lainan lyhennykset saattavat ajaa tilan kassaongelmiin. Tai sitten yksityistalouden kulutus karkaa käsistä.

Tilan kannattavuus selviää yksinkertaisimmin kirjanpidon tuloslaskelman kohdasta käyttökate. Ja velan sekä kannattavuuden keskinäinen suhde saadaan taas sormiharjoituksella. Käyttökate kerrotaan vasemman käden sormilukumäärällä, eli luvulla viisi. Jos kaikki sormet ovat tallella. Näin syntynyt lukema kertoo, kuinka paljon lainaa tilasi enintään sietää.

Esimerkki

Käyttökate ennen palkkavaatimusta on 100 000 euroa. Kun tämä kerrotaan luvulla viisi, saadaan maksimi lainamäärä, mitä tila normaalitilanteessa vielä nippa nappa sietää. Siispä velkamäärä saa olla enintään 500 000 euroa. Ja tämäkin lukema kertoo vain sen, että käyttökate riittää juuri ja juuri kaikkiin juokseviin menoihin. Yllättäviä menoeriä se ei enää kestä. Velkamäärä on siis ns. ”kädestä suuhun”-summa. Kaikki mitä tulee, myös menee.

Miten ja mistä kannattavuuden ja kassan voi sitten ennakoida

Helpoimmin kannattavuuden ja kassan välisen tasapainon saa selville tekemällä tilalle tulosbudjetin. Eli tulot ja menot arvioidaan vaikkapa kahden edellisen vuoden lukemien keskiarvona. Ja kun tulosbudjettiin lisätään saadut ja maksetut korot, lyhennykset, verot, yksityiskulutus sekä korvausinvestoinnit saadaan kassaennuste. Ensin laaditaan vuositason kassabudjetti ja kun tulot ja menot kohdennetaan tarkemmin eri kuukausille, saadaan kuukausitason kassabudjetti. Pitkän aikavälin investoinnit vaativat jo laajempaa tarkastelua ja tällöin mukaan tarkasteluun on otettava investointien rahoituselementitkin.

Tulos- ja kassabudjetin voi tehdä vaikkapa excelilläkin, mutta nykyaikainen tila hoitaa homman kirjanpito-ohjelman jatkeena olevalla budjetointiohjelmalla. Maatalouden kassabudjetointiin soveltuvia ohjelmistoja on tosin vähänlaisesti tarjolla ja jos ohjelmalta vaaditaan vaikkapa lainojen nykyisen ja myös seuraavan vuoden lyhennysten ja korkojen automaattista ennakointia, tarjonta on todella vähäistä.  Tätä päivää on myös se, että budjetointi nojautuu suoraan kirjanpidon tuottamaan aineistoon,  jolloin voidaan unohtaa kaikki turha tietojen käsin naputtelu ja sitä myötä myös virhemahdollisuudetkin voidaan minimoida.

Tervetuloa nykyaikaan

Joskus maailmassa riitti se, että kirjanpito tehtiin kerralla valmiiksi juuri vähän ennen veroilmoituksen jättöaikaa. Ja siinä se sitten olikin. Nykymaailmassa moiseen ei kerta kaikkiaan ole enää varaa, vaan talouden suunnittelua ja seurantaa tulee tehdä jatkuvasti, mieluusti  kuukausittain. Parhaat budjetointiohjelmat osaavat tehdä jo varsin luotettavia ennusteita koko vuoden tuloksesta ja kassasta muutaman kuukauden toteutuneen kirjanpidon perusteella. Ja jos tilalla on käytössä sähköinen taloushallinto, talouden hallinta on tällöin entistä helpompaa. Ja kun homman kerran oppii, ei siitä enää halua entiseen palata. Kuten Ilmajoen isäntä sen sanoiksi puki: en minä ole enää moneen vuoteen luottanut tiliotteeseen. Se kun kertoo vain menneen. Kyllä minun pitää tietää tulevienkin kuukausien kassatilanteen. Tätä sanotaan johtajuudeksi.